Borrelioosi ja borrelioosirokote

Borrelioosi, joka tunnetaan myös nimellä Lymen tauti on sairaus, joka tarttuu ihmiseen borreliabakteeria kantavasta puutiaisen puremasta. Punkeilla on laaja alaryhmä, joihin puutiainen kuuluu. Arvion mukaan Länsi-Euroopassa yli 200 000 ihmistä saa vuosittain borreliatartunnan. Suomessa puutiaiset heräilevät keväällä lumien sulaessa. Aktiivisia punkit ovat huhtikuusta aina pitkälle loka-marraskuuhun asti. Suomessa borrelioositartunnan voi saada koko maasta, pois lukien ainoastaan kaikista pohjoisin Suomi.

Yleisimmin borrelioositartunnan saa puutiaisen pienikokoisesta nuoruusmuodosta, eli nymfistä. Pienen kokonsa vuoksi nymfi jää usein huomaamatta. Ylivoimaisesti yleisin tartuntatapa on puutiaisen puremasta seuraavan veriaterioinnin seurauksena tuleva tartunta. Harvemmin tartunnan voi saada myös paarman puremasta, mutta tässä tapauksessa paarmalla tulee olla borreliabakteereita valmiiksi leuoissaan.

Suomessa borreliabakteeria kantavia punkkeja on arviolta 20-25%. Punkin pureman jälkeen voi ensioireisiin mennä 3-30 vuorokautta. Borrelioosi on selkeästi puutiaisaivokuumetta yleisempi tauti. Todettua borrelioositartuntaa voidaan hoitaa antibiootein. Sairastettu borrelioosi ei anna suojaa uudelle infektiolle, eli borrelioosiin voi sairastua uudelleen

Borrelioosirokote

Tällä hetkellä markkinoilla ei ole vielä toimivaa rokotetta borrelioosia vastaan, mutta lääkeyhtiöt Valneva ja Pfizer ovat kehittäneet uuden VLA15 -nimisen borrelioosirokotteen, joka on tällä hetkellä rokotetutkimuksen viimeisessä, eli kolmannessa ja kliinisessä vaiheessa. Myyntilupaan tähtäävään tehotutkimukseen osallistuu Suomesta yli 300 henkilöä. Maailmanlaajuisesti koehenkilöitä on useita tuhansia. Tutkimus käynnistyi vuoden 2022 syksyllä. Tutkittavat ovat saaneet vuoden 2023 aikana kolmen rokoteannoksen sarjan ja vuoden 2024 keväänä tehosteannoksen. Nyt tutkimuksessa seurataan rokotteen tehoa. Rokote on monivalenttinen ja antaa suojan Euroopassa ja Yhdysvalloissa esiintyville borreliakannoille.

Rokotteen kehittäminen on ollut haasteellista, sillä borreliabakteerin on osoitettu kykenevän muuntamaan pintarakenteitaan sillä tavalla, ettei rokotteen aikaansaamat vasta-aineet ole tehonneet. Euroopassa borrelioosia aiheuttavia alalajeja on olemassa kolme, joista kussakin on useita erilaisia borreliakantoja. Sellaista rokotetta ei ole vielä löydetty, joka kattaisi kaikki borrelioosia aiheuttavat borrelian alalajit. Borrelioosia vastaan olevia rokotetutkimuksia ja kokeita on kuitenkin käynnissä.

Rokotetutkimuksessa on ollut erilaisia ja uusia lähestymistapoja, kuten rokote, jonka kohteena on puutiainen. Rokotteen toiminta perustuu siihen, että puutiainen ei pystyisi ruokailemaan rokotteen saaneen ihmisen iholla, sillä rokotteen myötä ihmisen kehoon on syntynyt vasta-aineita puutiaisen rakenteita vastaan. Toinen lähestymistapa puutiaisrokotteen kehittelylle on ollut kehittää luontoon levitettävä rokote, jolla borreliabakteeria levittävät eläimet saataisiin vastustuskykyisiksi borreliabakteerille ja näin ollen vähentää luonnossa olemassa olevaa borreliakuormaa.

Lymen tauti – rokotetutkimuksessa on kehitelty 6 –valenttinen rokote, jonka pitäisi antaa suojaa sekä Euroopan että Yhdysvaltojen borreliakannoille. Rokote tulee ottaa ennen tartuntaa, muuten siitä ei ole osoitettu olevan hyötyä borrelioosin ehkäisyssä. Rokotteen toiminta perustuu borreliabakteerin siirtymisen estämiseen punkista ihmiseen. Tutkimukseen kuuluu kolme perusrokotussarjan rokoteannosta sekä tehosterokote. Kolme ensimmäistä rokotetta tulisi ottaa ennen seuraavan vuoden punkkikautta ja tehosterokote 12kk kuluttua. Rokotteen tehoa ei ole vielä pystytty arvioimaan luotettavasti. Tutkimukset borrelioosirokotteesta ovat pitkällä ja arvioiden mukaan toimiva punkkirokote voitaisiin saada markkinoille mahdollisesti jo parin vuoden kuluttua.

Borrelioosin oireet

Yleinen ensioire borrelioosista on laajeneva yli 5 cm läpimittainen punoittava ihottuma-alue. Punoittava alue voi olla ympyrän mallinen, mutta se voi olla myös muun muotoinen. Toinen ensioire voi myös olla hyvänlaatuinen punoittava tai sinertävä pehmeä kyhmy, eli lymfosytooma. Kasvannainen voi olla esimerkiksi korvalehdessä, kivespussin iholla tai nännin seudussa. Lymfosytooma ilmaantuu usein vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua punkin puremasta lähelle punkin puremakohtaa. Varhaisvaihe taudissa voi olla myös täysin oireeton tai aiheuttaa lieviä flunssan kaltaisia yleisoireita.

Antibiooteilla varhaisessa tautivaiheessa hoidettu borrelioosi paranee lähes aina hyvin, kuitenkin hoitamattomana se voi johtaa myöhäisborrelioosiin. Myöhäisborrelioosin oireet ilmenevät monin eri tavoin iholla, silmissä, hermostossa, nivelissä, lihaksissa ja sydämessä. Oireeton punkinpurema ei vaadi antibioottihoitoa.

Taudin ehkäisy ja esiintyminen Suomessa

On arvioitu, että Suomalaiset saavat yli miljoona punkin puremaa vuosittain. Puutiainen viihtyy ennemmin kosteilla paikoilla maastossa, kuin kuivalla alueella. Suojapukeutuminen ja punkkien löytäminen iholta ja niiden irrottaminen ajoissa ovat tärkeimpiä keinoja borrelioosin välttämisessä. Vaatetuksella pystyy suojautumaan punkeilta pukeutumalla vaaleisiin pitkälahkeisiin housuihin, laittamalla lahkeet sukkien sisään, käyttämällä pitkävartisia saappaita tai käyttämällä hyttyskarkotteita. Myös lemmikkieläimet ovat tärkeä suojata punkeilta. Liikkuessasi paljon luonnossa punkkialueella, punkkitarkastus olisi hyvä tehdä päivittäin. Kiinnitä erityistä huomiota päänahkaan, hiusten alueelle, korvantauksiin, kainaloihin, vyötärön alueelle, napaan, nivusiin ja polvitaipeisiin. Lemmikkieläinten turkki on hyvä tarkistaa luonnossa liikkumisen jälkeen.

Jos punkki ehtii purra, poista punkki välittömästi esimerkiksi pinsettejä apuna käyttäen. Punkki tulee vetää pois pinseteillä suoraan, ilman kiertämistä tarttumalla sitä niin läheltä ihon pintaa kuin pystyy. Tämän jälkeen punkin puremankohdan iho on hyvä putsata desinfektioaineella ja pestä kädet. Rasvalla tai hyönteismyrkyllä ei ole suositeltua koittaa poistaa punkkia ihosta. Borrelioiden siirtyminen ihmiseen vaatii usein yli vuorokauden kiinnittymisajan. Riski sairastua on kohonnut merkittävästi, kun punkki on ollut iholla yli vuorokauden ajan. Selkeä merkki varhaisvaiheen infektiosta on iholla laajeneva yli 5 cm:n läpimittainen punoitus. Ihottumavaiheessa hankittu antibioottihoito tappaa kaikki borreliabakteerit ja lähes aina parantaa infektion.
Kertaalleen sairastettu borrelioosi ei suojaa tulevilta infektioilta.

Suomessa borreliabakteeria kantavia punkkeja on arviolta 20-25%. Suomessa tartuntojen seuranta perustuu THL:n tartuntatautirekisteriin sekä julkisen terveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään ilmoitettuihin tietoihin. THL:n tartuntatautirekisteri ilmoitti koko maasta 2081 kappaletta borrelialöydöstä vuonna 2022. Alueiden välillä havaittiin suurta vaihtelua. Ahvenanmaalla todettiin noin neljäsosa borreliatapauksista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta tapauksia ilmoitettiin 356. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelta tapauksia ilmoitettiin 792. Borreliaa todettiin esiintyvän eniten elo-marraskuussa. Suurin osa sairastuneista oli yli 45- vuotiaita.

Julkisen terveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmässä ilmoitettiin koko vuoden 2022 aikana 5284 tapausta. Eniten tapauksia ilmoitettiin Helsingin ja Uudenmaan alueelta 1862 tapausta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä 945 tapausta. Eniten tartuntoja ilmoitettiin heinä-elokuun aikana. Yli puolet sairastuneista oli yli 65 vuotiaita.

Rekistereihin ilmoitetut borreliatapaukset ovat olleet viime vuosikymmenellä tasaisessa kasvussa. Lisääntyneisiin tartuntamääriin on kuitenkin monta eri selittäjää. Esimerkiksi diagnostiikka on kehittynyt ja ihmisten tietoisuus on lisääntynyt borrelioosista. Lisäksi tartuntamäärien lisääntymistä voidaan selittää esimerkiksi ihmisten käyttäytymisellä.

Lähteet: THL, Terveyskirjasto a, Rokotesuoja, Terveyskirjasto b, Lääkärilehti, Yle,