Vyöruusurokote

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektiotauti, jonka tyypillisenä oireena on rakkulainen ja kivulias ihomuutos. Sitä esiintyy yleensä kehon yhdellä alueella ja se voi kestää useita viikkoja. Se saattaa aiheuttaa ankaria ja pitkäkestoisia kipuja ja arpia. Vesirokkovirus jää lapsuuden infektion jälkeen pysyvästi elimistöön, ja virus voi myöhemmin aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa vyöruusun. Vyöruusulle on ominaista äkillinen polttava kipu ja rakkulat yleensä kehon jommallakummalla puolella. Vyöruusu on yleisintä vartalolla ja toiseksi yleisintä kasvoilla.

Tehokas vyöruusurokote Shingrix!

Vyöruusun ennaltaehkäisyyn on olemassa kaksikin rokotetta. Loppuvuodesta 2021 vyöruusun ehkäisyyn saatiin käyttöön uusi ja tehohas rokote –  Shingrix. Rokote ei sisällä elävää virusta ja sitä voidaan antaa myös immuunipuutteisille.

Kenelle vyöruusurokotetta suositellaan

Arviolta 95 %:a yli 50-vuotiaista aikuisista on sairastanut vesirokon lapsena ja kantaa tätä virusta. Arviolta noin joka kolmas vesirokon sairastanut suomalainen sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Myöskään sairastettu vyöruusutauti ei anna varmaa suojaa vaan tauti voi uusiutua. Vyöruusun suurin riskitekijä on ikä –taudin riski kasvaa merkittävästi 50 vuoden iästä lähtien

Vyöruusun oireet

Vyöruusun ensimmäienn oire on neljällä viidestä sairastuneesta on kipu. Se voi alkaa 1–8 vuorokautta ennen kuin iho alkaa punoittaa ja sille nousee muutaman millimetrin läpimittaisia kirkkaita rakkuloita. Rakkulat ovat alkuun kirkkaita, muutaman millin läpimittaisia ”vesikelloja”. Ne lisääntyvät joitakin päiviä, jopa viikon ajan. Niiden määrä vaihtelee muutamasta satoihin. Rakkulat sameutuvat, rupeutuvat ja sitten parantuvat 4–6 viikon aikana lopullisesti ja yleensä jättämättä jälkiä. Vyöruusurakkuloissa on eläviä viruksia. Ne voivat tarttua henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, mutta tämä on harvinaista. Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle, mutta se esiintyy vain toiselle puolella kehoa. Yleisimmin se esiintyy vartalolla ja toiseksi yleisimmin kasvoissa. Tautia esiintyy harvoin raajoissa. Joka kymmenennellä ihottuma tulee kasvojen alueelle. Tällöin se saattaa infektoida silmän ja aiheuttaa rakkuloita myös suun ja nielun limakalvoon.

Annostus ja aikataulu

Vyöruusurokotteet on tarkoitettu vyöruusun (herpes zoster, HZ) ja postherpeettisenneuralgian (PHN) ehkäisyyn 50 -vuotta täyttäneille aikuisille ja 18 vuotta täyttäneille aikuisille, joilla on suurentunut vyöruusun riski. Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta eli aloitusannos ja 2 kk kuluttua annettava toinen annos. Jos rokotussarjaan on välttämätöntä saada joustavuutta, toinen annos voidaan antaa 2-6 kk kuluttua ensimmäisestä annoksesta.

Mikä on postherpeettinen neuralgia?

Kun vyöruusun rakkulat ovat parantuneet, kipu saattaa kestää kuukausia tai vuosia ja se voi olla ankaraa. Tätä pitkäaikaista hermokipua kutsutaan postherpeettiseksi neuralgiaksi eli vyöruusun jälkeiseksi hermosäryksi.

Lähde: GSK, Rokote.fi, Duodecim, Lääkeinfo, Lääkeinfo