MPR-rokote eli tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote

MPR-rokote antaa suojan herkästi tarttuvilta tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta sekä niiden aiheuttamilta jälkitaudeilta, kuten keuhkokuumeelta ja aivokalvontulehdukselta. Varsinkin tuhkarokko voi aiheuttaa mm. vakavia keuhkokuumeita ja aivovaurioita. MPR-taudit ovat hankalampia iäkkäämmille ja jälkitauteja esiintyy enemmän. MPR-rokotusohjelma alkoi Suomessa vuonna 1982.

MPR-virukset tarttuvat kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse. Virus säilyykin tartuttavana huoneilmassa ja pinnoilla jopa 2 tuntia sen jälkeen kun tartuttava henkilö on poistunut tilasta.

MPR-rokotteet sisältävät eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia, mutta ne ovat liian heikkoja aiheuttamaan infektiota. Rokote pistetään ihonalaisesti tai lihaksensisäisesti. Rokotetta ei nykyisen tiedon perusteella tarvitse tehostaa kahden rokotuksen jälkeen.

Rokotteena Priorix

Priorix-rokotuksen jälkeen elimistön immuunijärjestelmä alkaa tuottamaan suojaavia vasta-aineita tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokkovirusten aiheuttamia tulehduksia vastaan. Rokotteen sisältämät elävät virukset eivät aiheuta tuhkarokkoa, sikotautia tai vihurirokkoa terveillä henkilöillä, koska rokotteessa olevat virukset ovat liian heikkoja aiheuttamaan infektiota.

Kansallisen rokotusohjelman osana lapset saavat MPR-rokotukset 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Tiettyihin maihin tai alueelle matkustava 6 kuukautta täyttänyt lapsi saattaa tarvita ylimääräisen MPR –rokotuksen, jos maassa tai alueella esiintyy toistuvasti tuhkarokkoa tai laajempia tuhkarokkoepidemioita, kuten esimerkiksi Jemenissä, Intiassa, Etiopiassa, Venäjällä, Irakissa, Pakistanissa ja Indonesiassa. Näistä maista on raportoitu maailmanlaajuisesti viimeisen kuuden kuukauden aikana eniten tuhkarokkotapauksia perustuen WHO:n vuonna 2024 helmikuussa julkaistuun tilannekatsaukseen. Listan kaikista maista, joissa tuhkarokkotapauksia on esiintynyt viime aikoina löydät tästä.

Kaiken ikäisillä ihmisillä tulee olla joko sairastettujen tautien tai MPR-rokotuksen tuottama suoja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. MPR-rokote tulee ottaa, jos suoja puuttuu jotakin edellä mainittua tautia vastaan ja on siten puutteellinen.

Matkailijoilla on tärkeää olla suoja MPR-tauteja vastaan. Jos olet lähdössä matkalle ja et tiedä sairastaneesi MPR-tauteja, on syytä tarkistaa, että olet saanut kaksi MPR-rokotusta.

MPR:n oireet

Tuhkarokko: Erittäin tarttuva ihottumatauti, jonka aikana esiintyy kuumetta, silmätulehdusta ja yskää. Sille ei ole olemassa täsmähoitoa. Tavallisimmin oireet pysyvät kuitenkin lievänä ja tauti paranee itsestään. Rokottamattomat voivat sairastaa sen lapsuudessaan ja sitä esiintyy edelleen ajoittain Suomessa rokottamattomien lapsien ja nuorten keskuudessa. Kehitysmaissa tuhkarokko on merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja.

Sikotauti: Erittäin tarttuva infektiotauti, jolle ei ole olemassa täsmähoitoa. Sikotaudille ominaista on korvasylkirauhasten ja muiden sylkirauhasten tulehdus, aivokalvotulehdus ja kivestulehdus murrosiän ohittaneilla miehillä. Joskus myös sydän, haima ja munuaiset voivat tulehtua.

Vihurirokko: Usein lieväoireinen ihottumatauti, jonka aikana esiintyy niveloireita ja kuumetta, ja jonka rokottamattomat usein sairastavat lapsuudessaan. Hento ihottuma leviää usein pään alueelta ja vartalolta edelleen raajoihin. Ihottuma voi hävitä nopeasti, toisin kuin tuhkarokossa taas ihottumaoireilu kestää paljon pidempään. Myös imusolmukkeet voivat suurentua ja limakalvoilla esiintyä ärsytystä. Sairastunut voi sairastaa taudin myös oireettomana. Alkuraskaudesta sairastettuna tauti aiheuttaa sikiölle vaaran saada epämuodostuma. Haitallisin aika sikiölle on raskauden ensimmäiset 16 viikkoa. Joka kymmenelle tuona aikana äidin vihurirokolle altistuneelle lapselle kehittyy jonkinasteinen vaurio ja raskauden keskeytystä voidaan joutua harkitsemaan.

Taudin ehkäisy ja esiintyminen Suomessa

Tärkein ehkäisymuoto on rokottautuminen. Suomessa MPR-tauteja on alettu ehkäistä rokotusohjelmalla vuonna 1982. Rokotuskattavuus on yli 90 prosenttia ja rokottautumisen myötä taudit ovat lähes kadonneet Suomesta. Suomessa on ollut vuoden 1995 jälkeen muutamia yksittäisiä MPR-tautitapauksia, joista melkein kaikkien tartuntalähde on ollut ulkomailla. Poikkeuksena vuoden 2011 keväällä todettiin muutamia kotimaassa saatuja tuhkarokkotartuntoja.

Euroopan maissa viime vuosina esiintyneet tuhkarokko,-sikotauti- ja vihurirokkoepidemiat ovat päässeet leviämään lähinnä liian matalan rokotuskattavuuden vuoksi.

Rokotteen avulla on saatu hävitettyä yleiset MPR-tautien aiheuttamat jälkitaudit, kuten keuhkokuumeet, jotka ovat vaatineet sairaalahoitoa, kivestulehdukset, synnynnäiset vihurirokko-oireyhtymät ja aivokalvo- ja aivotulehdukset.

MPR-rokote ja muut rokotteet, kuten TBE-punkkirokote

MPR-rokotte on mahdollista ottaa samanaikaisesti tai milloin tahansa, kunhan toinen rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia.

Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet tulee antaa joko samanaikaisesti tai niin, että antoväli on vähintään kuukausi. Tällaisia rokotteita ovat keltakuume, BCG-rokote (BCG- eli tuberkuloosirokote) ja vesirokkorokote.

MPR-rokote on mahdollista ottaa samaan aikaan siis esimerkiksi TBE-punkkirokotteen kanssa.

Lähde (THL, Duodecim – Terveyskirjasto, Lääkeinfo)