Miksi TBE-tapaukset lisääntyvät Suomessa vuonna 2026?
TBE-tapaukset lisääntyvät Suomessa vuonna 2026 ennen kaikkea siksi, että punkkien levinneisyysalue on laajentunut ja ilmastonmuutos on pidentänyt punkkikautta. TBE-tauti eli puutiaisaivokuume on yleistynyt tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja tartuntatautirekisterin tiedot osoittavat kasvusuunnan jatkuneen johdonmukaisesti. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki olennaiset kysymykset: missä riski on suurin, milloin punkit ovat aktiivisimmillaan, miten tauti oireilee ja miten suojaudut tehokkaasti.
Mitkä tekijät selittävät TBE-tapausten kasvun?
TBE-tapausten kasvu Suomessa selittyy kolmella päätekijällä: ilmastonmuutoksen myötä leudontuneet talvet ovat laajentaneet punkkien elinympäristöä pohjoisemmaksi, punkkikausi on pidentynyt, ja yhä useampi suomalainen viettää aikaa luonnossa alueilla, joilla TBE-virus kiertää eläinpopulaatioissa. Yhdessä nämä tekijät kasvattavat tartuntariskiä vuosi vuodelta.
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan TBE-tapauksia todettiin vuonna 2025 yhteensä 228, mikä on selvästi enemmän kuin vuosikymmen sitten. Kasvu ei ole satunnaista vaihtelua vaan pitkäaikainen trendi.
Ilmastonmuutos on keskeinen ajuri kahdella tavalla. Ensinnäkin punkit selviävät talvesta aiempaa paremmin, kun pakkasjaksot lyhenevät ja leudontuvat. Toiseksi lämpeneminen on mahdollistanut punkkien leviämisen uusille alueille, joilla niitä ei aiemmin juuri tavattu. Tämä tarkoittaa, että TBE-riski ei ole enää vain perinteisten rantamaisemien ongelma.
Lisäksi ulkoilun suosio on kasvanut. Marjastus, retkeily, metsästys ja vapaa-ajan vietto mökillä altistavat yhä useamman suomalaisen punkin puremalle. Kun samaan aikaan virus kiertää aktiivisesti jyrsijä- ja hirvieläinpopulaatioissa, tartuntaketju ihmiseen on lyhyempi kuin koskaan aiemmin.
Missä päin Suomea TBE-riski on suurin vuonna 2026?
TBE-riski on Suomessa suurin saaristossa ja rannikkoalueilla, erityisesti Turun ja Helsingin saaristossa, Ahvenanmaalla sekä Uudenmaan rannikkovyöhykkeellä. Näillä alueilla punkkitiheys on korkea ja TBE-viruksen esiintyvyys punkeissa on dokumentoitu toistuvasti. Vuonna 2026 riskialueet ulottuvat jo selvästi aiempaa pohjoisemmaksi ja sisämaahan.
THL seuraa TBE-viruksen levinneisyyttä järjestelmällisesti, ja viimeisimmät tiedot osoittavat, että perinteisten riskialueiden rinnalle on noussut uusia. Lounais-Suomi on edelleen yksi tiheimmistä alueista, mutta myös Pirkanmaan ja Tampereen seudulla sekä Pohjanmaan rannikolla on todettu tapauksia aiempaa enemmän.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että TBE-riskiä ei voi enää rajata vain tiettyihin maakuntiin. Jos liikut luonnossa missä päin Suomea tahansa, erityisesti kosteilla ja lehtimetsäisillä alueilla, riski on olemassa. Retkeilijöiden ja mökkeilijöiden kannattaa tarkistaa THL:n ajantasainen riskikartta ennen kauden alkua.
Milloin punkit ovat aktiivisimmillaan ja tartuntariski korkeimmillaan?
Punkit ovat aktiivisimmillaan keväällä ja alkusyksyllä, tyypillisesti huhtikuusta kesäkuuhun ja uudelleen elokuusta lokakuuhun. TBE-tartunnan riski on suurimmillaan näinä ajanjaksoina, kun punkit etsivät isäntää. Lämpenevän ilmaston myötä punkkikausi alkaa Suomessa yhä aikaisemmin ja päättyy myöhemmin. Voit seurata RokoteNytin aikataulua ja suunnitella rokottautumisesi hyvissä ajoin ennen vilkkainta punkkikautta.
Punkit aktivoituvat, kun lämpötila nousee pysyvästi yli viiden asteen. Tämä tarkoittaa, että Etelä-Suomessa kausi voi alkaa jo maaliskuun lopulla. Kesän kuumimpina ja kuivimpina viikkoina punkkiaktiivisuus voi hetkellisesti laskea, mutta syyskosteuden myötä se nousee uudelleen.
Tartuntariski ei riipu pelkästään vuodenajasta vaan myös maastosta. Kosteat lehtimetsät, pensaikot, rantojen ruovikot ja korkea heinikko ovat punkin suosimia elinympäristöjä. Lyhyenkin kävelyretken aikana punkki voi tarttua ihoon, joten suojautuminen on tärkeää aina luonnossa liikuttaessa punkkikauden aikana.
Mitä oireita TBE-taudista seuraa ja kuinka vakava se on?
TBE-tauti eli puutiaisaivokuume etenee tyypillisesti kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa oireet muistuttavat flunssaa: kuume, päänsärky, lihassärky ja väsymys. Osalla potilaista tauti jää tähän vaiheeseen, mutta noin kolmanneksella se etenee toiseen vaiheeseen, jossa virus hyökkää hermostoon aiheuttaen aivokalvontulehduksen tai aivotulehduksen.
Toisen vaiheen oireita ovat korkea kuume, voimakas päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus ja lihasheikkous. Vakavimmissa tapauksissa tauti voi johtaa pitkäaikaisiin neurologisiin oireisiin, kuten muistiongelmiin, tasapainohäiriöihin tai väsymykseen, jotka voivat kestää kuukausia tai vuosia. Kuolemaan TBE johtaa harvoin, mutta pitkäaikaishaitat ovat merkittävä riski.
Taudille ei ole parantavaa lääkehoitoa, mikä tekee ennaltaehkäisystä ainoan tehokkaan keinon. Sairaalahoito toisessa vaiheessa on oireenmukaista, ja toipuminen voi viedä pitkään. Tämän vuoksi rokottautuminen on selvästi parempi vaihtoehto kuin sairastumisen odottaminen.
Kenelle TBE-rokote suositellaan ja kuinka monta annosta tarvitaan?
TBE-rokote eli punkkirokote suositellaan kaikille, jotka liikkuvat luonnossa TBE-riskialueilla Suomessa tai muualla Euroopassa. Erityisesti retkeilijöille, marjastajille, metsästäjille, mökkeilijöille ja maaseudulla asuville rokote on vahvasti suositeltava. Myös ulkomaanmatkailijoille, jotka matkustavat Itä-Eurooppaan tai Baltiaan, TBE-rokotus on tärkeä.
Perusrokotussarja koostuu kolmesta annoksesta. Ensimmäinen ja toinen annos annetaan yhdestä kolmeen kuukauden välein, ja kolmas annos annetaan noin 9–12 kuukauden kuluttua toisesta. Tämä kolmen annoksen sarja antaa hyvän suojan useiksi vuosiksi.
Tehostusrokotuksia tarvitaan myöhemmin. Ensimmäinen tehostusannos annetaan yleensä kolmen vuoden kuluttua perusrokotussarjasta, ja sen jälkeen tehosteet toistetaan viiden vuoden välein. Yli 60-vuotiaille suositellaan tiheämpää tehosteväliä, koska immuunivaste voi heikentyä iän myötä.
Hyvä uutinen on, että suojaa alkaa kertyä jo ensimmäisen ja toisen annoksen jälkeen. Jos punkkikausi on jo käynnissä, kannattaa aloittaa rokotussarja silti heti, sillä edes osittainen suoja on parempi kuin ei suojaa lainkaan. Tarkista RokoteNytin ajantasainen aikataulu ja löydä sinulle sopivin rokotusajankohta.
Mistä TBE-rokotteen saa ilman ajanvarausta Suomessa?
TBE-rokotteen eli punkkirokotteen saa RokoteNytiltä ilman ajanvarausta suoraan Rokoteklinikalta tai Rokotebussilta. Rokoteklinikkoja on Helsingissä, Turussa ja Oulussa, ja Rokotebussit pysähtyvät kätevästi kauppojen yhteydessä ympäri Suomea, myös Tampereella ja Pirkanmaalla. Saat rokotteen, tarvittavan neuvonnan ja Omakanta-kirjauksen yhdellä käynnillä. Katso milloin Rokotebussi pysähtyy lähialueellasi ja tule suoraan paikalle.
Prosessi on yksinkertainen: saavut paikalle, täytät lyhyen potilastietolomakkeen, sairaanhoitaja antaa rokotteen ja neuvoo sinua rokotustarpeesi mukaan. Koko käynti vie tyypillisesti alle 15 minuuttia. Rokotteen hinta sisältää itse rokotteen, sairaanhoitajan antaman neuvonnan, pistosmaksun ja digitaalisen muistutuspalvelun tehostusajasta.
Muistutuspalvelu on erityisen hyödyllinen TBE-rokotuksen kohdalla, koska perusrokotussarjan kolme annosta ja myöhemmät tehosteet on helppo unohtaa. RokoteNyt muistuttaa sinua automaattisesti seuraavan annoksen ajankohdasta, joten rokotussuoja pysyy voimassa ilman omaa muistamista.
Suojaa itsesi TBE-taudilta jo tänä keväänä. Tule Rokoteklinikalle tai Rokotebussille ilman ajanvarausta, kun sinulle sopii, ja jatka päivääsi suojattuna.